Toimintasäännöt
1 § Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli
Yhdistyksen nimi on Viinijärven Urheilijat ry.
Yhdistyksen kotipaikka on Liperin kunta Itä-Suomen läänissä.
Yhdistys on perustettu toukokuun 10. päivänä vuonna 1914 ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä
seura.
Seuran kieli on suomi.
Seuran toiminta-alueena on Liperin kunta ja lähiympäristö.
2 § Seuran tarkoitus
Seuran tarkoituksena on edistää liikuntaa ja muuta siihen liittyvää kansalaistoimintaa seuran toimintaalueella siten, että erilaisista lähtökohdista olevilla henkilöillä on mahdollisuus harrastaa kunto- ja
terveysliikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua tai liikuntaan liittyvää yhdistystoimintaa edellytystensä ja
tarpeidensa mukaisesti.
3 § Tarkoituksen toteuttaminen
Tarkoitustaan seura toteuttaa:
1. Tarjoamalla
• kunto- ja terveysliikuntaa
• kilpailutoimintaa
• harjoitus- ja valmennustoimintaa
• ohjaustoimintaa
• liikuntatoimintaa eri ikäryhmille, molemmille sukupuolille ja toimintakyvyltään erilaisille
ihmisille
• muuta vastaavaa toimintaa, jonka tavoitteena on edistää kansalaisten fyysistä ja
henkistä toimintakykyisyyttä ja hyvinvointia
• tiedotus- ja suhdetoimintaa
• koulutustoimintaa
2. Kiinnittämällä ehdotuksilla, anomuksilla ja aloitteilla viranomaisten ja muiden yhteisöjen
huomiota liikuntakysymyksiin sekä vaikuttamalla omatoimisesti liikunnan kehittämiseen ja
tarpeellisten harjoituspaikkojen ja -välineiden hankkimiseen ja hoitamiseen.
3. Harjoittamalla julkaisutoimintaa
4. Edistämällä liikunnan avulla tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukemalla kulttuurien
moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä.
2. Toimintansa tukemiseksi seura voi
• ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, omistaa toimintaansa varten tarpeellisia
kiinteistöjä sekä
• hankkia varoja järjestäen huvi- ja tanssitilaisuuksia, keräyksiä ja arpajaisia, omistaen ja
ylläpitäen urheilulaitoksia, harjoittaen kustannus- ja monistustoimintaa, majoitus- ja
ravitsemusliikettä ja bingotoimintaa sekä välittäen jäsenilleen voittoa tavoittelematta
urheiluvälineitä ja -asusteita.
4 § Seuran jäsenyys
Seura noudattaa niiden liikuntajärjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä se on.
5 § Seuran jäsenet
Seuran varsinaiseksi jäseneksi voi johtokunta hyväksyä henkilön, joka sitoutuu noudattamaan seuran
sääntöjä ja päätöksiä.
Kunniajäseneksi voi seuran kokous kutsua johtokunnan esityksestä henkilön, joka on erittäin merkittävästi
edistänyt seuran toimintaa. Kunniajäsenen arvo on elinikäinen.
Kunniapuheenjohtajaksi voi seuran kokous kutsua seuran puheenjohtajana ansiokkaasti toimineen
henkilön. Kunniapuheenjohtajan arvo on elinikäinen.
Kannattajajäseneksi voi seuran johtokunta hyväksyä yksityisen henkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön, joka
tukee seuran toimintaa suorittamalla vuotuisen tai kertakaikkisen kannattajajäsenmaksun.
Kannattajajäsenellä on puhe- mutta ei äänioikeutta seuran kokouksissa.
6 § Seurasta eroaminen
Jäsenellä on oikeus erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti johtokunnalle tai sen puheenjohtajalle
taikka ilmoittamalla erosta seuran kokouksessa pöytäkirjaan merkitsemistä varten. Ero katsotaan
tapahtuneeksi heti, kun ilmoitus on tehty, mutta eroava jäsen on velvollinen suorittamaan maksunsa sekä
muut näiden sääntöjen edellyttämät velvoitteet kuluvan kalenterivuoden loppuun asti.
7 § Jäsenen eronneeksi katsominen
Johtokunta voi katsoa jäsenen eronneeksi seurasta, jos jäsen on jättänyt kuusi kuukautta sitten
erääntyneen jäsenmaksun maksamatta.
8 § Jäsenen erottaminen ja muut kurinpitotoimet
Johtokunta voi erottaa jäsenen, jos tämä on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta, muuten ei
täytä näiden sääntöjen mukaisia velvollisuuksiaan, toimii vastoin seuran tarkoitusta tai toimii törkeästi
vastoin urheilun eettisiä periaatteita.
Seuran jäsen sitoutuu noudattamaan kulloinkin voimassa olevaa WADA:n ja Suomen Antidopingtoimikunta
ADT ry:n vahvistamaa antidopingsäännöstöä ja Kansainvälisen lajiliiton antidopingsäännöstöjä sekä
Kansainvälisen Olympiakomitean antidopingsäännöstöjä.
Dopingrikkomukset ja seuran jäsenelle niistä määrättävät seuraamukset on määrätty edellä mainituissa
antidopingsäännöstöissä.
Dopingrikkomuksia ovat:
• Kielletty aine tai näyttö kielletyn menetelmän käytöstä urheilijan elimistöstä otetussa
näytteessä
• Kielletyn aineen tai menetelmän käyttö tai käytön yritys
• Kieltäytyminen dopingtestistä
• Dopingvalvonnan välttely ja ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti
• Dopingtestin manipulointi
• Dopingaineiden hallussapito
• Dopingaineiden ja – menetelmien levittäminen
• Dopingin edistäminen
Dopingrikkomuksesta voidaan määrätä seuraamuksena:
• Kilpailutuloksen mitätöinti
• Urheilutapahtuman tulosten hylkääminen
• Urheilun toimintakielto
• Kirjallinen varoitus
• Seuran jäsen voi joutua korvaamaan dopingrikkomuksella aiheuttamansa vahingon
seuralle ja kansalliselle lajiliitolle sekä kansainväliselle lajiliitolle.
Urheilun eettisten periaatteiden vastaista toimintaa on:
• Urheilulle vieraiden aineiden käyttö
• Huumeiden ja dopingaineiden käyttö tai käytön edistäminen
• Julkinen häiritsevä esiintyminen alkoholin vaikutuksen alaisena
• Tupakan ja tupakkatuotteiden käytön yhdistäminen urheilutilanteisiin
Epäasiallinen käyttäytyminen kilpailu- ja harjoitustilanteessa
• Väkivalta, törkeä kielenkäyttö ja epäasiallinen arvostelu, tuomarin harhautus ja muu
sääntökikkailu
• Urheiluhuijaus
• Kilpailutilan tai -välineiden manipulointi
• Tuloksista etukäteen sopiminen
• Vedonlyönti
• Vedonlyönti omasta kilpailusta
• Lahjonta
• Tuomareiden, kilpakumppaneiden, valmentajien tai toimitsijoiden lahjominen tai sen
yritys tuloksen manipuloimiseksi
• Sukupuolinen häirintä
Urheilun eettisten periaatteiden vastaisesta toiminnasta on seuraamuksena lajiliiton määräämä rangaistus
sen mukaan kuin liiton säännöissä tai kilpailusäännöissä määrätään, kuitenkin enintään kahden vuoden
toimintakielto.
Johtokunta päättää myös muista kurinpitotoimista ja niiden yhteydessä annettavista rangaistuksista, jolloin
noudatetaan asianomaisen lajin kansallisen liiton sääntöjä ja määräyksiä.
Kansallinen lajiliitto, tai sen asemesta, tai sen lisäksi Kansainvälinen lajiliitto voi päättää seuran jäsenelle
dopingrikkomuksesta määrättävästä seuraamuksesta ja muista kurinpitotoimista edellä mainituissa
antidopingsäännöstöissä, säännöissä ja sääntöjä alemmanasteisissa määräyksissä vahvistetulla tavalla.
Päätös tulee voimaan heti ja sen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon viisi päivää sen jälkeen, kun päätös
on lähetetty sille kirjatussa kirjeessä.
Erotetulla ei ole oikeutta vaatia takaisin seuralle suorittamiaan maksuja.
9 § Liittymis- ja jäsenmaksut
Varsinaisilta jäseniltä kannettavien liittymis- ja jäsenmaksujen sekä kannattajajäsenmaksujen suuruudesta
päättää vuosittain seuran syyskokous. Kunniajäseniltä ja kunniapuheenjohtajalta ei peritä maksuja.
Johtokunnalla on oikeus vapauttaa jäsen jäsenmaksujen suorittamisesta sekä nimetä jäsen ainaisjäseneksi,
jos
• hän on suorittanut liittymis- ja jäsenmaksut ja ollut seuran jäsenenä vähintään kaksikymmentä
vuotta
tai
• on suorittanut kertakaikkisena suorituksena kymmenen vuoden jäsenmaksut
tai
• on tehnyt seuralle huomattavia urheilullisia, taloudellisia tai muita palveluksia.
Ainaisjäsen on vapaa jäsenmaksuvelvollisuuksista.
10 § Seuran varsinaiset ja ylimääräiset kokoukset
Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista kevätkokous pidetään helmi-huhtikuussa ja
syyskokous loka-joulukuussa. Kokouksen paikan ja tarkemman ajan määrää johtokunta.
Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen seuran kokoukseen on julkaistava vähintään 14 päivää ennen kokousta
sanomalehti-ilmoituksella seuran varsinaisen kokouksen määräämässä lehdessä tai kirjallisena ilmoituksena
jäsenille tai seuran viralliseen ilmoitustauluun kiinnitetyllä ilmoituksella tai seuran internetsivuilla tai
lähettämällä kokouskutsu jäsenen ilmoittamaan sähköpostiin
11 § Kevät- ja syyskokous
Kevätkokouksen asiat
1. Avataan kokous
2. Valitaan kokoukselle
a) puheenjohtaja
b) sihteeri
c) kaksi pöytäkirjan tarkastajaa
d) ääntenlaskijat
3 Todetaan läsnä olevat äänioikeutetut jäsenet
4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
5. Esitetään johtokunnan laatima vuosikertomus ja tilinpäätös sekä tilintarkastajien antama
lausunto tai toiminnantarkastajien antama toiminnantarkastuskertomus
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä
johtokunnalle ja muille vastuuvelvollisille
7. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
8. Päätetään kokous
Syyskokouksen asiat
1. Avataan kokous
2. Valitaan kokoukselle
a) puheenjohtaja
b) sihteeri
c) kaksi pöytäkirjan tarkastajaa
d) ääntenlaskijat
3. Todetaan läsnä olevat äänioikeutetut jäsenet
4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
5. Päätetään mitkä liikunta- ja urheilulajit ovat seuran ohjelmassa tulevana toimikautena
6. Päätetään jäsenyydestä muissa järjestöissä ja yhteisöissä
7. Vahvistetaan liittymis-, jäsen- ja kannattajajäsenmaksujen suuruus
8. Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio
9. Valitaan jäsenten keskuudesta johtokunnan puheenjohtaja joka toinen vuosi
10. Valitaan johtokunnan muut jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten tilalle
11. Valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa tai toiminnantarkastajaa ja vastaava määrä
varatilintarkastajia tai varatoiminnantarkastajia
12. Päätetään seuran edustajista niihin järjestöihin ja yhteisöihin, joissa seura on jäsenenä
13. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
14. Päätetään kokous
Asioista, joita seuran jäsenet haluavat kevät- tai syyskokouksen käsiteltäviksi, on tehtävä johtokunnalle
kirjallinen esitys viimeistään 30 päivää ennen kokousta.
12 § Seuran ylimääräinen kokous
Seuran ylimääräinen kokous pidetään silloin, kun johtokunta katsoo sen tarpeelliseksi, seuran kokous niin
päättää tai kun vähintään yksi kymmenesosa seuran äänioikeutetuista jäsenistä on jonkin määrätyn asian
takia tehnyt siitä johtokunnalle kirjallisen esityksen. Ylimääräisen kokouksen kutsussa on mainittava asia,
jonka vuoksi kokous on koolle kutsuttu.
Ylimääräinen kokous on pidettävä vähintään kahden kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenet ovat tehneet
siitä edellä mainitulla tavalla esityksen.
13 § Pöytäkirja
Seuran, sen johtokunnan, jaostojen ja valiokuntien kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa. Seuran kokousten
pöytäkirjat ovat kokousten puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava sekä valittujen tarkastajien
tarkastettava.
Johtokunnan, jaostojen ja valiokuntien pöytäkirjat tarkistetaan heti tai seuraavassa kokouksessa.
14 § Äänestys
Kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Henkilöasiat
ratkaistaan siten, että eniten ääniä saaneet valitaan. Henkilövaaleissa äänten mennessä tasan vaali
ratkaistaan arvalla. Muissa asioissa se mielipide voittaa, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt.
Kaikissa kokouksissa suoritetaan vaadittaessa äänestys suljettuja lippuja käyttämällä.
Jokaisella liittymismaksunsa ja kokoukseen mennessä jäsenmaksunsa maksaneella viisitoista vuotta
täyttäneellä varsinaisella jäsenellä, kunniajäsenellä ja kunniapuheenjohtajalla sekä ainaisjäsenellä,
kannattajajäseniä lukuun ottamatta, on yksi ääni. Valtakirjalla ei saa äänestää.
15 § Seuran hallinto
Seuran toimintaa ja taloutta hoitaa johtokunta, johon kuuluu kahdeksi toimintavuodeksi valittu
puheenjohtaja, ja kahdeksi toimintavuodeksi valitut kuusi - kahdeksan jäsentä ja neljä varajäsentä.
Johtokunnan jäsenistä ja varajäsenistä puolet on erovuorossa vuosittain. Ensimmäisellä kerralla eroaa
puolet arvan perusteella.
Johtokuntaan valitaan sekä miehiä että naisia, ellei erityisiä syitä ole.
Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Johtokunta valitsee lisäksi sihteerin,
taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt, jotka voidaan valita myös johtokunnan ulkopuolelta.
Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtajan kutsusta, kun he
katsovat sen tarpeelliseksi tai kun puolet johtokunnan jäsenistä kirjallisesti sitä vaatii.
Johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja ja
hänen lisäkseen vähintään puolet sen jäsenistä on saapuvilla.
Johtokunnan tehtävänä on erityisesti
1. Toteuttaa seuran kokouksen päätökset
2. Johtaa ja kehittää seuran toimintaa
3. Valita tarvittavat jaostot, valiokunnat ja työryhmät sekä niiden puheenjohtajat
4. Vastata seuran taloudesta
5. Pitää jäsenluetteloa
6. Tehdä seuran toimintakertomus ja tilinpäätös
7. Tehdä toiminta- ja taloussuunnitelma seuraavaa toimintavuotta varten
8. Hoitaa seuran tiedotustoimintaa
9. Hyväksyä ja erottaa jäsenet sekä päättää jäseniä koskevista kurinpitotoimista
10. Valita ja erottaa seuran palkatut toimihenkilöt sekä sopia heidän eduistaan
11. Päättää seuran ansiomerkkien myöntämisestä ja muiden kunnia- ja ansiomerkkien
esittämisestä
12. Ryhtyä muihin toimenpiteisiin, joita seuran etu vaatii
13. Luovuttaa tilit tilintarkastajille / toiminnantarkastajille tarkastettavaksi vähintään
kuukautta ennen kevätkokousta.
16 § Tilivuosi
Seuran toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi.
17 § Nimenkirjoittajat
Seuran nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jompikumpi yhdessä sihteerin tai jonkun
muun johtokunnan määräämän johtokunnan jäsenen tai toimihenkilön kanssa. Nimenkirjoittajien on oltava
täysi-ikäisiä.
18 § Jaostot
Jaostot voivat päättää sisäisestä toiminnastaan kuitenkin siten, että seuran johtokunta vahvistaa jaoston
tekemät oikeustoimet.
19 § Sääntöjen muuttaminen
Näiden sääntöjen muuttamisesta päättää seuran kokous vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä
annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta.
20 § Seuran purkaminen
Seuran purkamisesta päättää seuran kokous vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä.
Kokouskutsussa on mainittava erikseen seuran purkamisesta.
21 § Seuran varojen luovuttaminen
Jos seura on päätetty purkaa, sen varat on luovutettava johonkin seuran toiminta-alueen liikuntakasvatusta
edistävään tarkoitukseen purkamisesta päättäneen kokouksen päätöksen mukaisesti. Pesänselvitysmiehinä
toimivat kokouksen valitsemat henkilöt.
Seuran purkamisesta on ilmoitettava yhdistysrekisteriin.
22 § Saavutetut jäsenoikeudet
Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.